WELCOME SIR luki luokkahuoneen ovella maahan kirjoitettuna. Olemme Agrassa, koulussa jonka avulla lapsia saadaan pois töistä ja aikuisia ammattiliittoon pitämään kiinni oikeuksistaan ja vaatimaan parempia oloja. Portilla meitä oli odottanut vastanottokomitea, joka painoi otsaan punaisen täplän ja puki päälle oranssin kukkaseppeleen. Olimme tervetulleita, ja se näytettiin perinteiseen intialaiseen tapaan.
Kurkimme luokkiin, seitsemän huonetta, jokaisessa noin 30 lasta. Kirjaimien opettelua M as a monkey -menetelmällä, mahdollisimman kovaa huutaen. Seinän takana sanoja: sano A, sano A, sano S, sano I, sano AASI -tyylillä esilukijan perässä, ääntä säästämättä. Hindiä, englantia, picture madam? Your name madam? Me 11.
Koulussa on luokat 1–7, luokille 1–5 koululla on todistuksenanto-oikeus, ja luokat 6–7 saavat todistukset yhteistyökumppanina olevan läheisen valtion koulun kautta. Koulu oli ajateltu valmistamaan heikoista oloista tulevia, töihin pantuja lapsia koulunkäyntiin, jotta siirtyminen valtion kouluun onnistuisi. Monet kuitenkin haluavat käydä kaikki luokat tässä ammattiliiton ylläpitämässä koulussa. Tapasimme koulun kasvatteja ja ylpeitä koululaisten vanhempia ja isovanhempia.
Koulun idea on saada lapset kouluun, sitä kautta kontakti vanhempiin ja vanhemmat liittymään ammattijärjestöön. Liiton kautta pääsee rekisteröidyksi työntekijäksi, jolla on oikeus valtion avustuksiin, lainoihin yms. sosiaaliturvaan. Muuta kautta nämä päivä kerrallaan töitä saavat ihmiset eivät voi rekisteröityä. Rekisteröimätön työntekijä taas on virallisesti olematon. Tässä työssä SASK tukee paikallisia liittoja, meidän reissuryhmä tuo solidaarisuusterveiset tänne ja täältä koti-Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti